Tekstit

Aurinkorantojen koijarit ja pohjolan puijarit

Kuva
Tänäkin kesänä moni nuori joutuu pettymään, kun kesätyönantaja puijaa. Sympatiani ovat teidän nuorten puolella. Tällä työpaikan vaihtotahdilla saatan itse tulla olemaan samassa tilanteessa vielä tulevaisuudessa, mutta räikeimmät koijarityönantajat olen oppinut tunnistamaan jo haastatteluvaiheessa.

Koijarin haaviin joutuminen sattuu vielä enemmän henkisesti kun se tapahtuu eksoottisessa etelänlämmössä. Ulkomailla työskentelyyn liitetään paljon odotuksia ja kuka nyt haluaisi lähteä kesken kauden pois unelmatyöstä aurinkorannoilta.


"Haetaan matkaoppaita Kroatian lämpöön." Ja näin läksi Hemppa ensimmäiselle oikealle ulkomaantyömatkalle. Paikan päällä ajauduin yksin saarelle vastaamaan sadoista suomalaisista ja ruotsalaisista matkailijoista. Vapaapäiviä: nolla. Työpuhelin päällä: aina. Fyysinen työaika: aloitimme ajamalla lentokentälle kello neljältä aamulla ja olimme perillä takaisin saarella puolen yön paikkeilla. Seuraavana päivänä tervetulotilaisuus ja pari retkeä. Ja kun illa…

Päivä Tallinnassa

Kuva
Olen jo monta vuotta haaveillut Tallinnasta. En vain matkakohteena, vaan asuinkaupunkina. Toiveeni oli lähes toteutua kaksi vuotta sitten, kun hain työharjoittelupaikkaa ulkomailta, mutta päädyin kuitenkin Helsinkiin paremman työkokemuksen perässä.

Sitten haave unohtui. Tuli kesätyö Färsaarilla, jota seurasi syksyllä vakituinen työpaikka Ahvenanmaalla ja uusi, niin ihanan tuore ja kutkuttava parisuhde. Näistä kolmesta enää viimeisin on jäljellä. Ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen meillä oli aikaa minilomalle ja juhlia alkavaa kesää ja sen tuomia, erittäin tervetulleita muutoksia, joista tulen kertomaan myöhemmin omassa postauksessa.


Tämä postaus on Tallinnasta, minun unohdetusta unelmasta. Päivä Tallinnassa - risteily suoraan Ahvenanmaalta toi mukanaan muun muassa uusia ukrainalaisia ystäviä, neuvostohistoriaa ja jopa kidutusta, mutta toimi ennen kaikkea tärkeänä muistutuksena minulle, että Viro on laitettava uudestaan "pakko kokea" - asuinmaalistalle. Jännä juttu tämä minu…

Kuinka matkailee opiskelija, joka ei osaa säästää?

Kuva
Työ, opintolaina, luottokortti ja pappa betalar. Kaikki vähiten moraalisesti arvelluttavat tulonlähteet ovat tulleet tutuiksi köyhän opiskelijan matkustaessa. Rahan krooninen puute on yksi niistä syistä miksi en matkusta toiseen maahan ilman työpaikkaa. Toinen syy on se, että tahdon oikeasti nähdä paikallisia ja tutustua heidän kulttuuriinsa nimenomaan arjen kautta. 

Kolmas syy on tulevaisuuden pelko. Tietyn ikäluokan mielellään viljelemä "kyllä sitä töitä ehtii tekemään" on jo aikansa elänyt sanonta ja nyt viimeistään aika unohtaa. Työnantajien markkinoiden vallitessa voi tyhjä ansioluettelo koitua todelliseksi ongelmaksi myöhemmässä (työ)elämässä, kun tulee aika pohtia sitä mystistä elämäntyylinmuutosta jota myös vakiintumiseksi kutsutaan.

Ulkomaille muutto lyhyeksi ajaksi kalliin hintatason pohjoismaahan syö aina enemmän rahaa kuin käteen toivoisi jäävän. Siksi minäkin olen ollut muutaman kerran lirissä, ensimmäisen kerran Grönlannissa.


Uusi työpäivä Kangerlussuaqissa, Grön…

Eivør Tampereella Olympiakorttelissa

Kuva
Sain täydellisen syyn poistua saaristosta ja lähteä käymään synnyinkaupungissani Tampereella, kun yksi färsaarelainen suosikkiartistini, Eivør, saapui esiintymään ensimmäistä kertaa Suomeen.

Olin todella onnellinen tästä uudesta tilaisuudesta nähdä Eivørin keikka livenä, sillä kuten jo aiemmin kirjoitin, missasin idolini viime kesänä Torshavnin suurimmassa kesäfestivaalissa Torsfestissä. Voit lukea festarikömmähdyksestäni tästä postauksesta.

Olin lähellä missata tämänkin keikan. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, psykoosit tulille ja mitä kaikkia sanontoja nyt olikaan kuvaamaan tätä reissua. Ensinnäkin, unohdin ostaa laivaliput Ahvenanmaalta Turkuun. Hienosti toimittu ottaen huomioon, että myyn kyseisiä lippuja työkseni. Kun kuitenkin pääsin peruutuspaikalta kilpailevan laivayhtiön kyytiin (huh, se oli lähellä!) huomasin seuraavaksi, että olin unohtanut keikkalippuni kotiin. Lipun unohduksesta ei lopulta koitunut minkäänlaista harmia, mutta tragedia menetetystä uudesta mahdollisuudesta …

Kuppi kaatui nurin

Kuva
Viime viikolla kaatui kuppi nurin. Tehtävää oli yksinkertaisesti ihan liikaa. Ja tällä yksinkertaisella keinolla siitä selvittiin - puhumalla.

Yövuorosta nukkumatta päivävuoroon. Muutama tunti välissä ja takaisin yön selkään duuniin. Lisätään pakkaan pari artikkelia erittäin tiukalla aikataululla, koulun ryhmätyö ja nopeasti lähenevä matka Suomeen.
Ympätään vielä yhtälöön blogi, saliharrastus sekä satunnaiset visiitit yhdistyksen päämajalla. Siis asiat, jotka ovat täysin vapaaehtoisia, mutta ilman niitä leviää pää lopullisesti.

Laiska se töitään luettelee on erittäin harmillinen sanonta. Olen tasan luetellut - työpaikalla, koulussa ja kotona. Tuomitsemisen sijasta sain ihan huikeaa ymmärrystä osakseni, eikä kukaan loukkaantunut jos olin vähän poissaolevampi kuin yleensä.
Tänä yönä lähden suoraan yövuorosta laivalla Turkuun ja sieltä edelleen autolla Tampereelle. Ihana Eivor esiintyy tänään Helsingin Tavastialla ja huomenna kotikaupungissani Tampereella Olympiakorttelissa. Tulettehan paik…

Pakkoruotsitettu

Kirjoitan mielipiteeni pakkoruotsista, koska sitä kysytään aina välillä. Sillä, että asun suomenkielisenä Ahvenanmaalla ja toimin Nordenlähettiläänä on varmasti jotain tekemistä asian kanssa.

"Miksi minulle on tärkeää opiskella ruotsia?" Kysyi reipas lukiolainen videohaastattelussa Pohjoismaa-luentoni jälkeen Tampereella. "Jotta pärjäisit pohjolassa" - vastasin. Vastauksestani voidaan olla montaa mieltä, mutta yritin tuoda sillä ennen kaikkea esille, että kukaan ei opiskele pohjoismaista kieltä Suomessa yhden minoriteettiryhmän vuoksi. Btw, kysytte tyypiltä, joka nukahti ruotsin ylioppilaskirjoitusten aikana luentosalissa.

Suomenruotsalaiset myösivät jo kertaalleen, että pakkoruotsitetut suomenkieliset eivät riitä kattamaan heidän perusoikeuksiaan palveluihin omalla äidinkielellään kotimaassa. Nyt kun tämä on kertaalleen myönnetty sairaalakohun myötä, voidaankin alkaa pohtimaan, että mitä pakkoruotsin opiskelusta on hyötyä yksilötasolla sitä opiskelevalle nuorelle.…

Uudistunut Park

Kuva
Hotelli, ravintola ja yöravintola Maarianhaminan keskustassa, kävelymatkan etäisyydellä satamasta. Parkista on moneksi: lapsiperheiden rauhalliseksi hotelliksi (pienet veljeni vanhempineen kokeilivat ja tykkäsivät!), budjettimatkailijan väliaikaiseksi keskustamajoitukseksi ja ylipäätään kenelle tahansa, joka haluaa majoittua Maarianhaminassa mukavasti hotellissa, mutta ydinkeskustan hinnat sesonkina hirvittävät.


Meille paikallisille on Park kuitenkin ensisijaisesti yöravintola, sillä viereisestä ovesta hotellista seuraavaan avautuu juuri remontoitu ja uudistettu pubitaivas. Ja voi miten tätä hetkeä ja avajaisia ollaan odotettu, onhan Park perinteisesti joka toinen keskiviikko ollut nimenomaan opiskelijoiden kokoontumispaikka sopivasti keskellä viikkoa. Parkin opiskelijabileet ei ole vielä vanha perinne ja se joutui ikävälle tauolle ravintolan remontin vuoksi, mutta huonovointiset opiskelijat Högskolanin luentosaleissa alkavat olla jo ihan tuttua kauraa aina torstaiaamuisin. Allekirjoi…